Eilen tuli ero pitkäaikaisesta poikaystävästäni. Olimme olleet yhdessä lähes 1½ vuotta! Olen täysin hajalla enkä tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. En tiedä kuka olen, tai mitä haluan. Siksi päätin kirjoittaa.

Aloimme seurustelemaan 20.11.2009. Olimme hirveän onnellisia ja nuoria. Kaikki meni hyvin ja kaikki oli uutta. Ihastuttiin ja rakastuttiin. Huomasin jo ennen kun aloimme seurustelemaan vaikeuden puhua. Poikaystäväni oli vaikea puhua, joten minä toimin ns. "puhemiehenä". Saimme puhuttua asioista, mutta emme sopineet yhteisiä pelisääntöjä. Kestin sen, että jouduin aina vain puhumaan ja Aleksi kuunteli. Keksutelimme avoimesti mesessä ja tekstiviesteissä, muttemme livenä.

Suhteen alusta asti seksualisuus on ollut päivän selvää. Nyt lähi kuukausina minusta on kuitenkin tuntunut, että en halua että minuun kosketaan ja haluan olla rauhassa ja haluan aikaa ja näimme vain kerran viikossa. Tämä taisi rassata Aleksia. Hän painosti minua. Tai siltä minusta ainakin tuntui, itsehän kiistää tämän. Hän aina puhelimessa valitti kuinka ei nähdä ja kuinka se on minun vikani. Hän uhkasi, että jos ei saa seksualisuutta niinhän etsii jonkun toisen, koska se on kuulemma suhteen peruspilari. Tämänkin hän kiistää tehneensä.

Viime keväänä kun pääsi nuuteen kouluun uuteen kaupunkiin. sain hyväksyntä kirjeen ja soitin heti Aleksille. Sieltä tuli vaustaukseksi "aijaa" "no sit mä jään ihan yksin". Ei mitään tukemista!

Syksylläsain tiedon että pääsen Abilymbics kisoihin ja soitin heti innoissani Aleksille. Vastaus oli muistaakseni samanlainen.

Eilen illalla Aleksi ilmoitt, että hän ei voi olla jättäjän kaveri.

Tuntuu että ihmisest näkevät vai päälikuoren, ja niinhän ne näkevätkin. Kaikki näyttää kuulemma hyvältä. Sisällä on kuitenkin paljon kuohuntaa ja ongelmia. En pysty palaamaan suhteeseen ellei minua kunnioiteta, anneta omaa tilaa, olla kiinnostuneita ja jaeta pahojakin asioita yhdessä. En tiedä mitä teen. Olisiko hyvä vain antaa anteeksi ja jatkaa suhdetta kuin ei mitään. Luulin, että koska olemme vastakohdat täydennämme toisiamme. Kävi päin vastoin. Nyt ex-poikaystävä on minulle vihainen ja olen rikki. En tiedä mitä teen...